Artikkeli – Lasten ja nuorten psykoterapiaryhmät – mitä ne ovat? 2017-06-28T09:21:57+00:00

Lasten ja nuorten psykoterapiaryhmät – mitä ne ovat?

Tarja Viitala

Lapsi on syntymästään lähtien osa perhettä. Hänen varhainen kasvunsa ja kehityksensä tapahtuu perheessä, toveripiirissä, koulun erilaisissa ryhmissä jne. Itse asiassa suuren osan valveillaoloajastaan lapsi viettää jonkinlaisessa ryhmässä. Siksi ryhmäpsykoterapia on erittäin tehokas ja sopiva hoitomuoto apua tarvitseville lapsille. Ryhmä tarjoaa luonnollisen ympäristön, jossa lapsilla on mahdollisuus käsitellä ongelmiaan, jotka ehkäisevät heidän normaalia kasvuaan ja kehitystään.

Lapsuuden toverisuhteissa opitaan suuri osa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tarvittavista taidoista, esim. yhteistoiminnan alkeista ja tunteiden ilmaisusta ja säätelystä.

Toverisuhteet auttavat lasta löytämään itseään ja toimimaan erilaisissa rooleissa. Jaettujen leikkien ja piirrosten avulla lapset tai nuoret voivat käsitellä keskinäisiä ristiriitojaan ja aikuisten maailmasta kumpuavia huoliaan. Erityisesti läheiset ystävät ovat lapsille ja nuorille myös tärkeä emotionaalinen turvaverkko ja tuen lähde. Luonnollisesti tarvitaan tyydyttäviä aikuissuhteita ennen kuin voidaan edetä todelliseen vuorovaikutukseen ikätovereiden kanssa.

Terapiaryhmä on eräänlainen pienoisyhteiskunta erilaisine sosiaalisine suhteineen. Lapset tai nuoret kokevat siellä hyvin konkreettisesti, kuinka heidän tapansa käyttäytyä ja toimia vaikuttaa toisiin. Ryhmässä he myös näkevät, että muillakin on vaikeuksia ja hankalia tunteita. Niistä voidaan puhua ja se helpottaa.

Lasten ja nuorten psykoterapiaryhmät ovat melko uusi hoitomuoto. Psykoanalyytikko Henrik Carpelan ja ryhmäpsykoanalyytikko Ritva Kajamaa ovat Suomessa kehittäneet psykoterapiaryhmiä lapsille 1980-luvulta alkaen. He ovat myös toimineet kouluttajina ja työnohjaajina Suomen Ryhmäpsykoterapia ry:n alkaessa kouluttaa ensimmäisiä lasten ryhmäpsykoterapeutteja vuonna 1994. Lasten ja nuorten psykoterapiaryhmiä on pidetty kouluissa, perheneuvoloissa, lastenpsykiatrisilla osastoilla ja lastenkodeissa sekä myös yksityisillä vastaanotoilla.

Miten ryhmä hoitaa?

Lasten ja nuorten ryhmäpsykoterapia kestää tavallisimmin 2 – 3 vuoden ajan. Ulkoisten rakenteiden selkeys ja kiinteys ovat hyvin tärkeitä terapiaryhmässä. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa aina samaan aikaan ja samassa paikassa, tavallisimmin 45 minuutin ajan. Sen sijaan terapiatuntien sisältö jää keskustelujen, leikkien ja toiminnan varaan. On tärkeää, että lapset voivat ryhmässä ilmaista itseään vapaasti, mutta turvallisissa puitteissa. Ryhmissä lapset ja nuoret ilmaisevat ja työstävät monin tavoin erilaisia tunteita ja asioita, joita terapeutit yrittävät ymmärtää ja tulkita. Terapeutit auttavat ryhmää ymmärtämään, mitä ryhmässä sitten tapahtuu ja miksi. Tätä kautta lapsi tai nuori voi vähitellen tiedostaa omaa toimintaansa ja siihen vaikuttavia tunteita ja tehdä ne itselle ymmärrettävämmäksi. Mitä enemmän lapsi kykenee kuvittelemaan ja käsittelemään mielessään asioita ja tunteitaan sekä puhumaan niistä, sitä vähemmän hänen tarvitsee ilmaista niitä käyttäytymisellään ja toiminnallaan.
Tavoitteena on, että lapsi tai nuori oppisi tuntemaan oman sisäisen maailmansa paremmin ja suhteuttamaan sen toisten käyttäytymiseen. Näitä ryhmiä kutsutaan analyyttisiksi psykoterapiaryhmiksi.

Lapsilla, joilla on varhaisen vuorovaikutuksen häiriöitä ja paljon traumaattisia kokemuksia taustallaan, on usein raivokohtauksia ja heillä on suuria vaikeuksia toimia ryhmässä. Heitä varten voidaan perustaa ns. koppaterapiaryhmä. Siinä lasten varhaisiin tarpeisiin ja vaille jäämisiin vastataan niin, että lapsi voi olla omassa kopassaan, hänelle tarjotaan juotavaa ja pientä syötävää ja luetaan satuja. Hän saa hoivaa ja huolenpitoa ja selkeitä rajoja. Ajatuksena on, että lapsi voisi näin eheytyä ja saada uusia korjaavia kokemuksia pienenä olemisesta uudenlaisessa vuorovaikutussuhteessa.

Pitkäkestoisten ryhmien lisäksi lapsia ja nuoria voidaan hoitaa myös lyhytkestoisemmissa ryhmissä ns. fokusoiduissa tai traumaterapiaryhmissä. Näistä on esimerkkeinä mm. avioeron kokeneiden lasten ryhmät, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa kokeneiden lasten tai nuorten ryhmät, pakolaisina tai turvapaikanhakijoina Suomeen tulleiden lasten tai nuorten ryhmät jne.

Vanhempien tuen tärkeys

Koska lapset ovat niin sidoksissa vanhempiinsa, yhteistyö heidän kanssaan on elintärkeää lastenryhmien onnistumiselle. Vanhempien myönteinen suhtautuminen hoitoon edistää ryhmän toimintaa. Vanhempia tavataan ryhmähoidon aikana noin kerran kuukaudessa joko yksilöllisesti tai ryhmässä erillisen terapeutin/työntekijän toimesta. Lasten tai nuorten ryhmän terapeutit keskustelevat vanhempien kanssa noin kerran lukukaudessa.

On hyvin tärkeää, että se, mitä puhutaan terapiahuoneessa jää lasten ja terapeuttien väliseksi asiaksi. Lasten luottamus terapeuttiin riippuu siitä, ettei terapeutti puhu vanhemmille kuulemiaan asioita. Tämä edellyttää myös sitä, että vanhempien ja terapeuttien välillä on riittävän luja ymmärrys ja yhteisenä tavoitteena lapsen hyvä.

Ryhmähoidon aikana lapsi voi muuttua vanhempien kannalta vaikeampihoitoiseksikin. Sitä ei kuitenkaan pidä pelästyä, sillä useimmiten se heijastaa hoidon sen hetkistä vaihetta. Yleensä kun oireet alkavat ilmetä terapiatilanteessa, lapsi muuttuu terapiatilanteen ulkopuolella helpommaksi. Tavoitteena onkin, että lapsen vaikeudet tulevat terapiaryhmässä ilmi, jotta niitä voidaan käsitellä.

Kaikilla lapsilla tai nuorilla on jossain elämänsä vaiheessa ahdistavia mielikuvia. Mikäli nämä mielikuvat ahdistavat liikaa lapsen tai nuoren elämää ja ovat normaalin kehityksen esteenä, hän tarvitsee apua. Psykoterapiaryhmässä pyritään turvallisissa puitteissa käsittelemään näitä mielikuvia niin, että lapsen tai nuoren on helpompi olla ja elää itsensä kanssa. Sitä kautta myös toisten on helpompi elää hänen kanssaan.